Verotarkastukset.fi
Verotuksen asiantuntijalta apua vero-ongelmiin
Tervetuloa verotarkastukset.fi -sivustolle, joka on sisällöltään verotukseen erikoistuneen asianajaja ja varatuomari Kimmo Lahtisen (Asianajotoimisto Veneskoski Oy) tuottama ja ylläpitämä sivusto.
Mitä verotarkastuksessa tarkistetaan?
Verotarkastus perustuu joko jonkin yksittäisen toimialan tarkastamiseen tai johonkin yksittäiseen impulssiin verotarkastuksen tarpeesta. Tällainen yksittäinen impulssi voi olla esimerkiksi yhtiön veroilmoituksen antamatta jättäminen.
Verotarkastuksessa tarkastetaan liiketoiminnan ja kirjanpidon vastaavuus. Vielä selvitetään vastaavatko verohallinnolle annetut ilmoitukset kirjanpitoa. Erityisen tarkastuksen kohteena on luonnollisesti se, onko verolainsäädäntöä noudatettu.
Verotarkastusten merkitys jälkiverotusoikeudelle on poikkeuksellisen suuri, jälkiverotuksien perustuessa lähes yksinomaan verotarkastuksien varaan.
Verotarkastus on verovelvolliselle erittäin tehokas tapa saada edellytykset verotusmenettelylain mukaiseen luottamuksensuojaan eli saada verotarkastajat tekemään verotarkastuksessa laintulkintakannanoton jostain tulkinnanvaraisesta tilanteesta. Vain verotuksen ennakkokannanottojärjestelmä on tässä tarkoituksessa ehkä vielä tehokkaampi ja se on verovelvollisen itse käynnistettävissä. Luottamuksensuoja merkitsee, että verovelvollinen saa hyväkseen ennustettavuutta omassa tulevassa verotuksessaan.
Verotarkastus on aina myös mahdollisuus
Verotarkastuksessa on aina mahdollista myös se, että maksettuja veroja palautetaan takaisin yrittäjälle. Verotarkastus on siten ennen muuta myös arvokas mahdollisuus, jos verotarkastuksessa osataan kiinnittää huomiota oikeisiin asioihin.
Verotarkastus voidaan toimittaa myös ns. vertailutieto tarkastuksena. Tämä tarkoittaa, että tarkastuksen kohteena voi olla jokin liikekumppanisi, jonka verotuksen oikeellisuutta tai verotuksellista asemaa pohditaan. Näiltä osin on olennaista huomata, että tarkastettava itse voi kerätä ja pyytää näitä tietoja ja itse luovuttaa ne erikseen verohallinnolle.
Miten verotarkastus alkaa, etenee ja päättyy?
Verotarkastus etenee etukäteen ennustettavalla tavalla. Ennen yhteydenottoa verotarkastajat ovat tutustuneet asiakkaaseen ja toimialaan, jolla asiakasyritys toimii. Vielä verotarkastajat pystyvät ennakolta tutustumaan verovelvollista koskeviin verohallinnon päätöksiin kuten verotuspäätöksiin ja ennakkoratkaisuihin.
Varsinainen verotarkastus alkaa alkukeskustelulla yhtiön vastuuhenkilön kanssa. Tässä vaiheessa esitellään yritystoiminta. Tämän jälkeen verotarkastajat käyvät lävitse tarkastusaineiston tarpeellisessa laajuudessa. Verotarkastus etenee keskustellen eikä siitä yleensä ole mitään haittaa yhtiön päivittäiselle toiminnalle. Käytännössä verotarkastus voidaan ja tehdään usein ns. toimistotarkastuksena, jossa kirjanpitoaineisto käydään lävitse verotoimistossa.
Loppukeskustelu ja verovelvollisen vastine verotarkastuskertomukseen
Verotarkastus päättyy loppukeskusteluun, jossa käydään lävitse tarkastushavainnot. Tässä vaiheessa mahdolliset seuraamukset ovat usein tiedossa ainakin perusteiden osalta ja määrien osalta ne ilmenevät viimeistään verovelvolliselle osoitetulla alustavalla verotarkastuskertomuksella.
Verotarkastuksen tärkeä vaihe alkaa viimeistään siitä hetkestä, kun verovelvolliselle varataan tilaisuus antaa vastineensa tässä vaiheessa vielä alustavaan verotarkastuskertomukseen. Viimeistään tässä vaiheessa ja varsinkin jos asiassa esitetään maksuunpanoesityksiä, verovelvollisen tulee antaa asiassa vastineensa verohallinnolle.
Verovelvollisen vaikutusmahdollisuudet muutoksiin
Vastineen vaikutus voi olla se, että verotarkastajat muuttavat verotarkastuskertomusta, ennen kuin verohallinto määrää lopullisen veron tai oikaisee verotusta. Tämä on huomattavasti nopeampi menettely saada verotarkastuksen sisältöön muutoksia, kuin tehdä jälkijättöisesti oikaisuvaatimuksia tai valituksia.
Verotarkastus päättyy siihen, kun verohallinto on hyväksynyt verotarkastuskertomuksen. Tämän jälkeen verovelvollinen saa tarkastuskertomuksen käyttöönsä sekä mahdolliset veron määräämispäätökset tai verotuksen oikaisupäätökset.
Verotuksen muuttaminen
Verotuksen muuttaminen voi tapahtua viranomaisen aloitteesta.
Tämä tapahtuu verotuksen oikaisuin joko verovelvollisen hyväksi tai vahingoksi. Verotuksen oikaisu verovelvollisen hyväksi tai vahingoksi on tehtävä kolmen vuoden kuluessa verovuoden päättymistä seuraavan vuoden alusta.
Veroviranomaisen tekemä oikaisu verovelvollisen vahingoksi tai hyväksi on säädetty verotusmenettelylain 55 – ja 56 §:ssä säädettyihin edellytyksiin.
Oikaisu tulee kysymykseen niin kauan, kun asiaa ei ole valitukseen annetulla päätöksellä oikaistu.

Miten verotuksen muutoksenhaku tapahtuu käytännössä?
Muutoksenhaku verotukseen tapahtuu joko oikaisuvaatimuksin tai valittamalla.
Oikaisuvaatimuksesta verotuksen oikaisulautakunnalle on säädetty verotusmenettelylain 62 – 64 §:ssä. Oikaisuvaatimus on tehtävä kolmen vuoden kuluessa verovuoden päättymistä seuraavan vuoden alusta.
Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto – oikeuteen, verotusmenettelylaki 66 §. Valitus on tehtävä 60 päivän kuluessa oikaisuvaatimukseen annetun päätöksen tiedoksisaannosta, verotusmenettelylaki 67§.
Hallinto – oikeuden päätöksestä on mahdollista valittaa edelleen korkeimpaan hallinto – oikeuteen. Valitusaika on 60 päivää hallinto – oikeuden päätöksen tiedoksisaannista.
Veron kiertäminen
Veron kiertämisestä on säädetty verotusmenettelylain 28 §:ssä.
Lainkohdan tulkinnasta on mittava määrä korkeimman hallinto – oikeuden oikeuskäytäntöä. Vielä kyseisen lainkohdan soveltamisesta on olemassa erillinen verohallinnon ohje sen soveltamisedellytyksistä.
Veron kiertämissäännöksen soveltamiseen liittyy läheisesti verotusmenettelylain 29 § peiteltyä osinkoa koskeva verotusmenettelylain lainkohta, jossa on kysymys osakeyhtiön ja sen osakkaan välisen oikeustoimen hyväksyttävyyden ehdoista.

Molempia lainkohtia on mahdollista soveltaa myös rinnakkain ja kokemukseni mukaan näin käytännössä myös tehdään tietyissä tilanteissa. Syynä tähän rinnakkain soveltamiseen on se, että peitelty osinko veroseuraamuksineen voidaan kohdistaa sanamuotonsa mukaisesti vain varsinaisen osakkaan tuloksi. Tämä voi johtaa siihen, että veroseuraamus lankeaa tavallaan väärälle taholle. Verotusmenettelylain 28 § avulla tämä mahdollisuus voidaan estää ja veroseuraamukset saadaan käytännössä todellisen toimijan kannettaviksi.
Veron kiertäminen voi joitain olosuhteita mainitakseni liittyä myynti-, lahjoitus ja vuokraustilanteisiin. Kyseessä voivat olla edestakaiset arvopaperikaupat, väliluovutukset perhepiirissä, omaisuuden alihintaiset luovutukset, kauppahintajärjestelyt ja monet muut olosuhteet.
Tiedän tapauksen, jossa yrittäjäosakkaan palkkatuloon on sovellettu veronkiertämisnormia, kun palkkatulo on ollut tuloverolain ja verosopimusten mukaan säädetty verovapaaksi.
Verotarkastuksessa vedotaan maksuunpanon perusteena veronkiertämiseen tai peiteltyyn osinkoon ja mahdollisesti jopa molempiin.
Yrityksien veroasiat
Työnantaja toimittaa palkasta ennakonpidätyksen ja maksaa työnantajan sairausvakuutusmaksun. Vielä työnantajan tulee ottaa työntekijälle eläkevakuutus ja muut pakolliset vakuutukset.
Mikäli työnantaja ei ole saanut tietoa ennakonpidätysprosentista Verohallinnolta tai verokortista, on ennakonpidätys toimitettava 60 prosentin suuruisena.
Katso ja lue myös muut välilehdet!
Työkorvaus on tunnistettava. Ensimmäisenä on selvitettävä se, kuuluuko korvauksen saaja ennakkoperintärekisteriin. Ennakkoperintärekisteriin kuuluminen on oletus toiminnan harjoittajan yrittäjäasemasta. Jos suorituksen saajaa ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin, maksuhetkellä on maksajan suoritettava työkorvauksesta ennakonpidätys.
Ennakkoperintärekisteriin kuuluminen ei kuitenkaan aina automaattisesti tarkoita, että työn laskuttaja olisi yrittäjä ja maksettu suoritus työkorvausta.
Työkorvauksen ja palkan (työsuhteen>) rajanveto on joskus hyvin vaikeaa ja edellyttää kokonaisharkintaa.
Vastuutta korostaa se, että työn teettäjä ratkaisee ennakonpidätysvelvollisuutensa hänen ja työntekijän välisen sopimussuhteen perusteella.
Työkorvausta puoltaa se, että suorituksen maksaja ei valvo työntekoa mitenkään vaan enintään hyväksyy tai hylkää työn tulokset. Työn suorittamisen aika ja paikka on itsenäisen työn suorittajan päätettävissä, kuten myös apulaisten käyttö. Kilpailevien töiden tekeminen on samaan aikaan mahdollista eli toimeksiantajia on enemmän kuin yksi. Toimintaa suoritetaan yrityksen puitteissa. Työn suorittaja on vakuuttanut itsensä eläke- ja tapaturmavakuutuksin. Työtä tehdään yrittäjän itsensä omistamilla työkaluilla. Työn ja laskun suorittajalla ei ole etuyhteyttä keskenään.
Osakeyhtiön verotettavasta tulosta peritään 20 prosentin suuruinen vero.
Vuoden 2020 alusta osakeyhtiöiden verotuksessa on sovellettu elinkeinotuloverolakia myös muuhun kuin elinkeinotoimintaan. Olennainen muutos oli se, että vuodesta 2020 alkaen muun toiminnan tulolähdettä ei ole ollut niillä osakeyhtiöillä, joita muutos koskee.
Pörssiosakkeen verokohtelu voi kuitenkin edelleen olla tulkinnallista. Pörssiyhtiöiden osakkeet ovat yleensä vaihto – omaisuutta, rahoitusomaisuutta tai muuta omaisuutta. Jaolla on merkitystä luovutustappioita vähennettäessä, koska muuhun omaisuuteen kuuluvan luovitustappion saa vähentää vain muun omaisuuden luovutusvoitosta tappion syntymisvuonna sekä viitenä seuraavana vuonna.
Osakeyhtiön verotukseen liittyy peitelty osingonjako ja peitellyn osingon verotus. Peitellyllä osingolla tarkoitetaan rahanarvoista etuutta, jonka osakeyhtiö antaa osakkaalleen tai tämän lähipiirin hyväksi osakkuusaseman perusteella markkinaehtoisesta suorituksesta poikkeavalla hinnoittelulla tai jopa vastikkeetta. Peitelty osinko merkitsee, että yhtiön verotuksessa menetellään siten, kuin olisi käytetty käypää hintatasoa.
Peitelty osinko voi liittyä moniin eri tilanteisiin osakkaan ja yhtiön välisissä keskinäisisä oikeustoimissa. Kysymys voi olla autoedusta, vuokrasta, matkakustannuksista, yhtiön omistuksessa olevasta vapaa – ajan asunnosta, alihintaisista tai ylihintaisista kaupoista yhtiön kanssa tai osakaslainasta. Nämä vain joitakin mainitakseni.
Vero on perittävä viiden vuoden kuluessa sitä seuraavan vuoden alusta, jolloin se määrätty tai maksuunpantu. Veron pääoman vanheneminen merkitsee siihen liittyvien viivästyskorkojen ja veronkorotusten vanhentumista.
Verovelasta vastaa pääsääntöisesti kukin verovelvollinen itse. Poikkeuksia on. Jos puolisot harjoittavat yhdessä yritystoimintaa liikettä, ammattia tai maataloutta, puoliso vastaa myös toisen puolison veroista, jotka ovat peräisin yhteisestä yritystoiminnasta. Yritystulon pääomatulo – osuudesta suoritettavasta verosta puoliso on kuitenkin vastuussa vain silloin, kun hän omistaa varoja, jotka ovat yritystoiminnan käytössä.
Avoimen yhtiön yhtiömies ja kommandiittiyhtiön vastuunalainen yhtiömies vastaavat yhtiön veroveloista kuin omistaan. Lisäksi veroista vastaa henkilöyhtiö, jotka on maksuunpantu yhtiömiehille yhtiön tulojen perusteella.
Osakeyhtiöissä ei ole edellä kuvattua vastaavaa säännöstä. Osakeyhtiön johdon osalta vastuu saattaa toteutua rikosoikeudellisella perusteella. Ennakonpidätysten, työnantajan sairausvakuutusmaksun tai arvonlisäveron tilittämättä jättäminen voidaan rikosoikeudellisella perusteella sälyttää osakeyhtiön vastuuhenkilöiden maksettavaksi vahingonkorvauksena.
Verohallinto voi antaa ennakkoratkaisun mm. tuloverotuksesta. Ennakkoratkaisun antaessaan Verohallinto sitoutuu määräajaksi toimittamaan verotuksen ennakkoratkaisussa ilmoittamallaan tavalla. Ennakkoratkaisun voi pyytää esimerkiksi arvostuskysymyksissä, siirtohinnoittelusta sekä peiteltyä osinkoa ja veronkiertoa koskevissa kysymyksissä.
Verohallinnon antamaan ennakkoratkaisua koskevaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto – oikeuteen ja tarvittaessa edelleen korkeimpaan hallinto – oikeuteen.
Ennakkoratkaisu, josta ei ole valitettu ja jonka valitusaika on päättynyt, sitoo verotuksessa, jota varten se on annettu. Ennakkoratkaisun noudattamista on verovelvollisen vaadittava.
Valituksenalaisella ennakkoratkaisulla ei ole sellaista arvoa, jota verovelvolliset käytännössä toivovat.
Ennakkoratkaisut ovat Verohallinnon maksullisia suoritteita.
Vero – oikeudelliset palvelut
Asianajotoimisto Veneskoski Oy:ssä vero – oikeudellisista palveluista vastaa asianajaja Kimmo Lahtinen, jolla on käytännön kokemusta sekä verohallinnosta että verokonsultoinnista.
"Olen toiminut verotarkastajana Uudenmaan veroviraston verotarkastusyksikössä kolmen eri verolajin tarkastustehtävissä (ennakkoperintä, tulovero ja arvonlisävero).
Tämän jälkeen olen toiminut verojuristina Veronmaksajain Keskusliitossa ja vastannut merkittäviin määriin verovelvollisten verotuksen ongelmatilanteisiin, jotka ovat koskeneet yrittäjien kuin yksityishenkilöiden tai muiden yhteisöjen ja kuolinpesien verotusta.
Veronmaksajain Keskusliitossa veroneuvonta ulottui osaltaan myös perintö- ja lahjaverotukseen." - Kimmo Lahtinen • asianajaja, varatuomari
Kimmo Lahtinen • asianajaja, varatuomari | Puh. 0400 776 876
Verotarkastajan kokemuksella on merkitystä
Verotarkastajan kokemuksella on erityistä merkitystä silloin, kun oikeushenkilö tai harvemmin luonnollinen henkilö on verotarkastuksen kohteena. Olen laatinut verotarkastuskertomuksia ja tehnyt verotusesityksiä sekä tutkinut niihin annettuja vastineista. Kokemuksesta tiedän, miten verotarkastuskertomuksiin annetaan oikeaoppinen olennaisiin asioihin huomiota kiinnittävä vastaus, jotta veroseuraamukset saadaan joko kumottua tai ainakin pienennettyä.
Olen laatinut oikaisuvaatimuksia ja verovalituksia liittyen eri verolajeihin. Kysymys on voinut olla arvopaperikaupan tai muun sijoitusomaisuuden verotuksesta, luovutusvoiton oikeasta määrästä eri omistajan vaihdoksissa, verotarkastuksessa seuranneesta maksuunpanopäätöksestä, yritystoiminnan kiinteän toimipaikan sijainnista tai autoverotuksesta.
Kokemus on osoittanut, että oikaisuvaatimusta ja verovalitusta laadittaessa on olennaisen tärkeää huomioida aivan kaikki verovelvollisen tai jopa hänen läheisensä kanssakäyminen veronsaajan kanssa myös muutoin, kuin vain kulloinkin esillä olevan yksittäisen veroasian olosuhteiden osalta.
Siviilioikeudellisten asioiden yhteydessä asianajajana hankittu kokemus lisättynä hallinnollisen verotusprosessin tuntemuksella, verotarkastajana ja verojuristina toimimiseen, on asiallinen yhdistelmä päämiesten veroasioiden kokonaisvaltaiseksi hoitamiseksi.
Hoidamme toimistona seuraavanlaisia verotukseen liittyviä toimeksiantoja sekä yrityksille että yksityisille:
- oikaisuvaatimukset ja verovalitukset
- avustaminen verotarkastuksessa ja vastineiden antaminen verotarkastuskertomuksiin
- ennakkokannanottojen hakeminen yksittäisten suunnitteilla olevien järjestelyjen verotuksellisen kohtelun varmistamiseksi ja luottamuksensuojan saamiseksi
- yleinen verosuunnittelu, sukupolvenvaihdokset ja yrityskaupat
Asiakassuhde alkaa yhteydenotosta. Käsittelemme kaikki yhteydenotot täysi luottamuksellisesti, syntyi asiassa toimeksiantoa tai ei.
Kimmo Lahtinen
asianajaja, varatuomari | Puh. 0400 776 876
Asianajotoimisto Veneskoski Oy
Y-tunnus: 2203661-0
Tuomiokirkonkatu 34 A, 3. krs
33100 TAMPERE
Palvelemme normaalisti arkisin 9-17, lisäksi myös muina aikoina joustavasti sopimuksen mukaan.